Talvisodan henkeä arkeen ja juhlaan

Meillä suomalaisilla on ihana vapaus kokoontua yhteen ja nauttia maailman kauneimmista maisemista. Kainuulainen Risto Halonen Newalcosta haluaa muistuttaa, että suomalaisten vapaus nauttia omasta maastaan ei ole itsestäänselvyys. ”Itsenäinen Suomi on talvisodan sankareiden ansiota”, hän sanoo, ”joten kunnioitetaan heitä pitämällä Kaveria ei jätetä –henkeä yllä.”

”Kaikki suomalaiset olivat sodan sankareita”, sanoo Risto Halonen, Kainuulaisesta Newalco Oy:stä. Yrityksen toimialana ovat erilaiset alkoholijuomat. Talvisodan syttymisen muistoksi he toivat markkinoille Kainuussa kasvaneesta mintusta kehitetyn väkevän alkoholijuoman ja nyt Talvisodan syttymisen 71 juhlavuoden kunniaksi valmistetun maustamattoman vodkan. ”Tämä on meidän tapamme kunnioittaa ja muistaa sodan veteraaneja sekä kaikkia niitä suomalaisia, joita sodan tragedia kosketti”, Risto Halonen Newalcosta sanoo.
Risto Halonen kertoo, että he ovat saaneet paljon kiitosta ja palautetta Talvisota- juomastaan. ”Myös monet nuoret ovat tulleet kertomaan oman sukunsa vaiheista sodan aikana. Ja ilahduttavan monet ovat innostuneet tutkimaan lisää Suomen lähihistoriaa”, kertoo Halonen.

Hän pitää tärkeänä, että tämän päivän nuoret muistaisivat olevansa etuoikeutettuja saadessaan elää turvallisessa ja vapaassa maassa: ”Asiat eivät ole itsestään selviä ja ilmaiseksi saatuja”, hän korostaa.

Talvisodan henki yhdisti kansan

Suomen ja Neuvostoliiton käymä sota (1939 - 40) yhdisti kansallissodan jakaman kansan taistelemaan yhdessä itsenäisyytensä puolesta. Syntyi ns. talvisodan henki; tahto toimia yhdessä yhteisen hyvän puolesta. Satojen tuhansien sotilaiden lisäksi talvisodassa ehti lotta- työssä
olla mukana 84 000 naista. Kotirintamalla siviilit huolehtivat teollisuuden, maatalouden ja muun tuotannon jatkumisesta. Vaikka sota oli lyhyt 105 kunnianpäivää, seuraukset olivat suomalaisille traagisia. Monet menettivät kotinsa ja läheisensä. Sodan päätyttyä lähes 430 000 karjalaista oli joutunut lähtemään kotiseudultaan.

Suomi sai talvisodan aikana paljon tukea ulkomailta: vapaaehtoisjoukkojen lisäksi järjestettiin eri puolilla Eurooppaa tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa kerättiin rahaa ja tarvikkeita Suomen auttamiseksi. Tanskalaiset lähettivät säilykkeitä, Ranskasta saatiin ambulanssi, Brasiliasta kahvia ja jopa Etelä-Afrikka osallistui talkoisiin: viininviljelijät lähettivät 14 000 viiniä ja 7000 litraa konjakkia!

Risto Halonen tuumailee, että koska Suomi sai apua, meidän tulisi nyt auttaa niitä, jotka kärsivät sodan tai muiden katastrofien vuoksi. ”Sota on aina tragedia, ei kukaan halua sotaa”, ”ei kansakuntien välille eikä omaan arkeensakaan niitä kotisotia. Täytyisi muistaa käyttäytyä vastuullisesti niin kotona kuin koko maailmassa.”

Sodan 71-vuotisjuhlissakaan, eikä sen muisteluissa kaveria jätetä.
Talvisodan päättyessä ylipäällikkö marsalkka Mannerheim lähetti 14.3.1940 päämajasta päiväkäskyn, jossa hän puhuttelee suomalaisia: ”Te ette tahtoneet sotaa, Te rakastitte rauhaa, työtä
ja kehitystä, mutta Teidät pakotettiin taisteluun, jossa olette tehneet suurtöitä, tekoja, jotka vuosisatoja tulevat loistamaan historian lehdillä.”

Suomalaiset osoittivat urheutensa ja rohkeutensa pitämällä puolensa neuvostojoukkoja vastaan. Voisimme jatkaa sankariperinnettä ja ylläpitää talvisodan henkeä niin arkena
kuin näin Talvisodan 71-vuotisjuhlien aikaan. Hyvä neuvo onnistuneisiin ja onnellisiin talven juhliin on, että maljat talvisodan kunniaksi kohotetaan hyvässä seurassa, arvokkaasti maltilla ja ennen kaikkea - kaveria ei jätetä.

KORPIKIRJAILIJA ILMARI KIANNON PITÄMÄTTÄ JÄÄNYT
ITSENÄISYYSPÄIVÄN PUHE 1939

Korpikirjailijamme Ilmari Kianto kirjoitti juhlapuheen itsenäisyyspäiväksi 6.12.1939.  Talvisodan syttymisen vuoksi tätä puhetta hän ei päässyt juhlan peruuntumisen vuoksi pitämään. Ilmari Kianto kommentoi tapahtunutta: ”Ei saatu tilaisuutta pitää tätä puhetta”.

SOTAPUHE

Kotiseutuni väki! Rajamme vartijat, reservisoturit ynnä kaikki muut kansalaiset!                                  

Kun me tähän asti maakunnallisissa juhlissamme olemme laulaneet omaa korpilauluamme:

Kuulkaa korpiemme kuiskintaa                            
jylhien järvien loiskintaa jne. Lue lisää >>